Pakko löytää keino avautua jalasta, kukaan lähipiirissäni ei jaksa enää kuunnella mun polvijuttuja.
On nyt kotona kolmatta päivää leikkauksen jälkeen. Minulle tehtiin ACL -rekonstruktio. Sen jälkeen olenkin elänyt vain sängyssä. Sänky on roudattu yläkerrasta alakertaan, jotta ei tarvitsisi ravata portaita. Aluksi ajattelin, että tämä on hätävarjelun liioittelua, mutta nyt olen kyllä todella kiitollinen siitä että sänky on täällä alhaalla.
Tänään paine jalassa on ollut todella kova. Jalassa ei ole "perinteistä" leikkaussärkyä vaan kipu johtuu paineesta. Leikkauksista on tullut kolmen kuukauden sisään kokemusta, koska tämä oli 3. leikkaus. Ensin leikattiin nielurisat --> joka on ehdoton voittaja yhä edelleen, mitään niin kamalaa en ole koskaan kokenut. Sitten murtui käsi, joka jouduttiin leikkaamaan uudenvuoden aattona. Käsi vain särki, jalan kipu on huomattavan erilaista.
Jalassa oleva paine kirvelee inhottavasti ja jalka on todella kummallisen värinen. Tunto ei ole normaali.
Tänään olen tehnyt jumppaohjelman jo 2 kertaa. Ohjelma on yksinkertainen. Polvi ei vielä koukistu taakse juuri yhtään mutta suoristuu omasta mielestäni todella hyvin. Tänään on myös ensimmäinen päivä kun sain tehtyä jalan nostot. Nivunen kipeytyy melkoisesti nostaessa, mutta myös muutenkin. Jalka mielellään repsottaa sivulle ja vaatii lihastyötä, jotta saa pidettyä jalan suorassa.
3.päivä pähkinänkuoressa:
- jumppa sujuu hyvin 7+ ( nosto ja koukistus 5½, muut super hyvin)
- en voisi kuvitellakaan olevani pystyssä 5 min kauempaa
- paine polvessa 9+
yläpuolelta terve polvi 34,5 cm
yläpuolelta leikattu polvi 37 cm
Burana *3, panacod*2
Itse olen vertaillut omia tuntemuksiani muiden polviblogeihin:
http://eturistiside.blogspot.com/2008/06/wtf.html
http://blogit.helsinki.fi/jpalmen/polvipaivakirja.doc
Hieman taustoja itsestäni:
Nainen 34-v, pienikokoinen.Harrastan aktiivisesti ratsastusta päivittäin ja ulkoilen paljon koirieni kanssa. Jalan lihakset siis lähtökohtaisesti hyvässä kunnossa.
On nyt kotona kolmatta päivää leikkauksen jälkeen. Minulle tehtiin ACL -rekonstruktio. Sen jälkeen olenkin elänyt vain sängyssä. Sänky on roudattu yläkerrasta alakertaan, jotta ei tarvitsisi ravata portaita. Aluksi ajattelin, että tämä on hätävarjelun liioittelua, mutta nyt olen kyllä todella kiitollinen siitä että sänky on täällä alhaalla.
Tänään paine jalassa on ollut todella kova. Jalassa ei ole "perinteistä" leikkaussärkyä vaan kipu johtuu paineesta. Leikkauksista on tullut kolmen kuukauden sisään kokemusta, koska tämä oli 3. leikkaus. Ensin leikattiin nielurisat --> joka on ehdoton voittaja yhä edelleen, mitään niin kamalaa en ole koskaan kokenut. Sitten murtui käsi, joka jouduttiin leikkaamaan uudenvuoden aattona. Käsi vain särki, jalan kipu on huomattavan erilaista.
Jalassa oleva paine kirvelee inhottavasti ja jalka on todella kummallisen värinen. Tunto ei ole normaali.
Tänään olen tehnyt jumppaohjelman jo 2 kertaa. Ohjelma on yksinkertainen. Polvi ei vielä koukistu taakse juuri yhtään mutta suoristuu omasta mielestäni todella hyvin. Tänään on myös ensimmäinen päivä kun sain tehtyä jalan nostot. Nivunen kipeytyy melkoisesti nostaessa, mutta myös muutenkin. Jalka mielellään repsottaa sivulle ja vaatii lihastyötä, jotta saa pidettyä jalan suorassa.
3.päivä pähkinänkuoressa:
- jumppa sujuu hyvin 7+ ( nosto ja koukistus 5½, muut super hyvin)
- en voisi kuvitellakaan olevani pystyssä 5 min kauempaa
- paine polvessa 9+
yläpuolelta terve polvi 34,5 cm
yläpuolelta leikattu polvi 37 cm
Burana *3, panacod*2
Itse olen vertaillut omia tuntemuksiani muiden polviblogeihin:
http://eturistiside.blogspot.com/2008/06/wtf.html
http://blogit.helsinki.fi/jpalmen/polvipaivakirja.doc
Hieman taustoja itsestäni:
Nainen 34-v, pienikokoinen.Harrastan aktiivisesti ratsastusta päivittäin ja ulkoilen paljon koirieni kanssa. Jalan lihakset siis lähtökohtaisesti hyvässä kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti